Kumpikaan meistä Hemmon kanssa ei ollut aiemmin käynyt Singaporen kaupunkivaltiossa, kun Krabilta lähtenyt lentomme laskeutui Changin kehutulle lentokentälle alkuillasta. Singaporen pääsaari on pinta-alaltaan suunnilleen samaa kokoluokkaa kuin Helsinki, mutta Singaporessa on asukkaita lähes yhtä paljon kuin koko Suomessa. Singapore onkin yksi maailman tiheimmin asutuista kaupungeista. Odotimme innolla nähtävyyksien kiertelyä, ulkoilmaruokatoreilla herkuttelua ja suurkaupungin tunnelmasta nauttimista. Singaporen yksi virallinen kieli on englanti, joten kieliongelmat olivat vähäksi aikaa ohi.
Singaporen lentokentältä pääsee kätevästi metrolla kaupunkiin. Ostimme lentokentän asemalta EZ-Link-kortit, joihin oli ladattu valmiiksi seitsemän Singaporen dollarin edestä matkarahaa. Itse kortista täytyy maksaa viiden taalan maksu, jota ei saa takaisin, mutta yli jääneet matkarahat voi lunastaa takaisin metroaseman palvelupisteessä.
Olimme varanneet majoituksen Geylangin kaupunginosasta, joka on kaiketi jonkinlaista punaisten lyhtyjen aluetta. Me emme kuitenkaan viiden yön mittaisen Singaporen-vierailumme aikana huomanneet seudulla häiritsevää toimintaa lukuun ottamatta muutamaa minihameista ”haarakonttoria”, jotka näimme yhtenä iltana hotellin lähikadulla.
Majoituimme kohtuuhintaisessa Chang Ziang -hotellissa. Huoneemme ei ollut niin pieni kuin arvostelujen perusteella ehdimme arvella, tosin respan ystävällinen nainen sanoikin korottaneensa huonetasoamme. Näin on sanottu meille lähestulkoon jokaisessa tällä matkalla käyttämässämme majapaikassa, joten tiedä sitten, oliko mitään korotusta todellisuudessa tehty. Joka tapauksessa mahduimme huoneeseen ihan hyvin ja hotelli sopi meille mainiosti niin sijainniltaan kuin huoneominaisuuksiltaan. Meillä oli jopa jonkinlainen näköala hotellihuoneemme ikkunasta – taisi olla ensimmäinen kerta koko matkalla.
Jätimme rinkat huoneeseen ja lähdimme etsimään ruokapaikkaa jostakin lähistön monista hawker centereistä eli ruokatoreilta. Näitä monen ravintolan keskittymiä, joissa annokset nautitaan yhteisessä ruokailutilassa, tuntuu olevan Singaporessa melkein joka kulmalla. Tilasimme paahdettua kanaa riisillä. Annokset osoittautuivat sen verran herkullisiksi, vaikka yksinkertaisia olivatkin, että tilasimme vastaavia annoksia vierailumme aikana useamman kerran. Älyttömän hyvää!
Kävimme myös kaupassa hedelmä- ja jääkahviostoksilla. Onnistuimme Vietnamissa, Kambodzassa ja Thaimaassa koukuttumaan lähes joka kaupassa myynnissä olleeseen tietyn merkkiseen halpisjääkahviin, mutta Singaporesta samaa merkkiä ei enää löytynyt. Kahvin hintakin oli eri luokassa, kun jouduimme valitsemaan hyllyltä ainoan tarjolla olevan vaihtoehdon eli Nescafén.
Hieno Singaporen Southern Ridges -kävelyreitti
Teimme Singaporessa pienen kuntoilukierroksen. Sademetsässä mutkitteleva yhdeksän kilometrin mittainen Southern Ridges -kävelyreitti korkeuksiin nousevine kävelysiltoineen alkaa Harbour Front -metroasemalta. Me kävelimme reitin Kent Ridge Parkiin asti eli muutama kilometri jäi lopusta uupumaan.
Ennen kierrokselle lähtöä tankkasimme intialaista sapuskaa metroaseman kupeessa sijaitsevalla Seah Im -ruokatorilla. Onneksi, koska muuten olisi tullut matkalla nälkä.
Southern Ridges -reitti kulkee lähes puiden latvojen tasolla, sillä kävelijät kulkevat puusiltoja pitkin. Tämä oli meille uusi kokemus tällaisessa mittakaavassa, sillä reitti on tosiaan pitkä.
Kävelyreitti oli upea kokemus! Välillä saimme ihastella pilvenpiirtäjiä ja näkymää järjettömän suureen satamaan, välillä kummastella Singaporen monimuotoista kasvustoa ja luonnon ääniä. Apinoihin emme törmänneet, vaikka apinoiden kohtaamisesta oli ohjekylttejä polun varrella. Sää oli äärettömän kuuma ja kostea ja alkumatkasta ripotteli vettä, joten olimme aika pitkälti uitettujen koirien näköisiä reitin kierrettyämme.
Pilvenpiirtäjien juurella Singaporessa
Illalla kävimme ihastelemassa Singaporen maamerkiksi muodostunutta hotelli- ja viihdekeskus Marina Bay Sandsia ja sen ympäristöä. Pohdimme, että ehkä kaupungit ovat kuitenkin syrjäseutuja enemmän meidän mieleemme, sen verran hyvä fiilis molemmilla oli kaupungin valoja katsellessa. Tai sitten se oli vain vaihtelu, joka virkisti.
Ihmisvilinästä ei tällä kertaa voida puhua, sillä Singaporessa päiväilimme moneen otteeseen väenpaljouden puuttumista. Joka paikassa oli väljää, ja kun aasialainen hässäkkä puuttui täysin, olo oli melkein kotoisa. Paitsi että suomalaisiin ostoskeskuksiin ei toistaiseksi ole rakennettu veneajelumahdollisuuksia ja luisteluratoja, kuten vaikkapa Shoppes at Marina Bay Sands -ostarille.
Singaporen vehreys yllätti. Pilvenpiirtäjien ja muiden upeiden rakennelmien rinnalla kaupungissa on erittäin paljon erilaisia viheralueita. Singaporen visiona onkin olla kaupunki puiston keskellä (city in a garden). Tavoite on mielestämme hyvällä mallilla ja ihastuimme Singaporen monimuotoisuuteen.
Lue myös:
- Singapore: etnisillä kulmilla ja kattojen korkeudella
- 11 syytä matkustaa Singaporeen
- Telok Ayer Market – Singaporen komein hawker center?
Pysy matkassa mukana ja seuraa Unelmatrippiä somessa:
"…aasialainen hässäkkä puuttui täysin…" haha, niin samaa mieltä 🙂 Aluksi tuntui suorastaan oudolle, että voiko olla Aasiassa, mutta onneksi sitä hässäkkää löytyi hieman keskustan ulkopuolelta. Siis jos sitä kaipaa. Minäkin vierailin muutama kuukausi sitten ekaa kertaa Singaporessa, tykkäsin tosi paljon! Mukavaa reissun jatkoa!
Kiitos! Heh, no meidän tapauksessamme aasialaista hässäkkää ei ollut vielä ehtinyt tulla ikävä tuossa vaiheessa, eli ei sitä liiemmin lähdetty Singaporesta etsimäänkään. Ovathan esimerkiksi hawker centerit aika aasialaista settiä, mutta Singaporessa on kuitenkin siistiä ja asiat muutenkin hoituvat jossain järjestyksessä, joten aika eri meininki siellä on kuin vaikkapa Vietnamissa. 🙂 Hongkongissa muuten oli vähän sama fiilis kuin Singaporessa – juuri tuo mainitsemasi ”onko tämä Aasiaa lainkaan” -olo. Oli tosi kiva käydä tutustumassa Singaporeen ja mielellään menemme joskus uudelleenkin!
Oih, nyt iski Singapore-kuume! Ja ihan erityisesti tekis mieli päästä hawker centeriin herkuttelemaan, nam! Aikanaan eräs singaporelainen opetti meille, että jos Singaporessa iskee yllättävä nälkä, kannattaa pysäyttää ensimmäinen vastaantuleva paikallinen ja tiedustella lähimmän hawker centerin sijaintia. Singaporelainen tietää kuulemma aina, mistä lähin hyvä ruokapaikka löytyy.
Varmaan ihan pätevä vinkki! Minusta tosin tuntui, että hawker centereitä ei tarvinnut paljoa etsiä, kun niitä oli niin paljon. Mielikuva johtuu varmaan siitä, että majoituttiin Geylangissa, missä niitä oli oikeasti melkein joka nurkalla. 🙂
Kiva, että tykkäsitte Singaporesta, lah!
Oli kiva päästä oikeaan kaupunkiin. 🙂
Vieläkin näytätte kulkevan hiukan samaa reittiä kuin mekin – meillä tosin oli Singaporessa aikaa vaan välilaskun eli iltapäivän verran. Linkkasin (taas) tämän jutun juttuuni – lienee ok!
Jep, niin näyttää reitti kulkeneen samoja polkuja. 🙂 Singaporen kentältä pääseekin välilaskun aikana kätevästi kaupunkiin, kun sieltä on niin lyhyt matka ja hyvät yhteydet. Paljon kiitoksia linkkauksesta, totta kai ok! 🙂